Panimot, leipomot, lihanjalostus, makeisvalmistajat – laaja yhteistyöorganisaatio tarjoaa tuhannen taalan tilaisuutta Kymenlaakson elintarvikealan yrityksille lähteä harjoittelemaan vientitoimintaa.
– Elintarvikealan kauppatase on heikentynyt, ja vientiä pitäisi kasvattaa merkittävästi, muuten ollaan huoltovarmuuden osalta epävarmassa tilanteessa, sanoi Suomen Ruokavienti Suvi ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne avatessaan Kymenlaakson elintarvikealan yrityksille suunnatun tilaisuuden Kouvolassa 6.10.
Elintarvikeala on määritelty hallitusohjelmassa kasvualaksi. Käytännön toimenpiteenä Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt vienninedistämiskampanjan. Kymenlaaksossa vientihanketta viedään eteenpäin yhteistyössä kauppakamarin, Cursorin, Ely-keskuksen, Kouvola Innovationin, MTK:n, Yrittäjäjärjestön ja oppilaitosten toimesta. Lokakuussa toimijat kutsuivat mukaan Kymenlaakson elintarvikealan yrityksiä.
Tavoitteena pukata 200 uutta ruokayritystä vientimarkkinoille
Suomen ruokavienti on nykyisellään 2,4 mrd vuodessa, ja tavoitteena on kaksinkertaistaa viennin arvo vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto on antanut Suvi ry:lle mandaatin rakentaa uutta vientimallia.
– Tavoitteenamme on saada maasta 200 uutta yritystä vientimarkkinoille kolmen vuoden aikana, sanoi Talasrinne.
Jokaisessa maakunnassa on tavoitteena saada käyntiin 12 ruokavientihanketta ja 40 elintarvikealan yritystä mukaan myös Naton hankintoihin.
– Nyt rakennetaan uutta kotimarkkina-aluetta. Se on 30 kertaa suurempi kuin perinteinen Suomeen keskittynyt kotimarkkina. 2020-luvulla Elintarvikealan viennistä 50 prosenttia on kohdistunut juuri tälle alueelle. Tällä Suvi aloittaa ja tarkoitus on, että pikkuhiljaa laajennetaan markkinaa Länsi-Eurooppaan maa kerrallaan, Talasrinne kertoi kuulijoille.
Yrityksille laaja tukiverkosto ja asiantuntijasparrausta
Viennin käynnistystä ei yritysten tarvitse tehdä yksin, vaan Runway-kehitysohjelman suomalaisten asiantuntijoiden voimin arvioidaan kunkin yrityksen tuotteet, pakkaukset ja muut myyntiin liittyvät asiat. Seuraavana steppinä Itämeren alueella toimiva sisaryhtiö arvioi, miten tuote sopii maan markkinoille. Suvin kautta saadaan myös markkinakartoitukset.
Kohoassa pidetyssä tilaisuudessa yritykset kysyivät, minkä kokoisella liikevaihdolla vientimalliin voi lähteä mukaan?
Jarmo Talasrinne kertoi esimerkeistä eri puolilta maata.
– Mukana on yksi yritys, jonka liikevaihto on 400 000 euroa, heillä on kaksi tuotetta ja kaikki viedään Japaniin. Toisaalta mukana on 15-20 miljoonan liikevaihtoa tekeviä yrityksiä. Pohjois-Suomen vientiyritykset ovat kaikki pieniä, ja heillä on kohteena Saksan joulumarkkinat. Kokeilu tällaisessa yksittäisessä tapahtuman saattaa antaa hyvän pohjan koko vuodelle tai yritys voi tehdä kertaluonteisenkin vientiponnistuksen, Talasrinne kuvaili.
Elintarvikealan vientiä halutaan nyt Kymenlaaksossa lisätä ja sen kautta myös kasvua yrityksiin. Talasrinne on kiertänyt ympäri maata käynnistämässä vastaavanlaisia vientihankkeita ja havainnut, että toimialan yritykset hyötyvät tilaisuuksista muutenkin.
– Näissä tilaisuuksissa yritykset verkostoituvat ja löytävät toisensa, jolloin usein saadaan porukalla koottua maakunnallinen tai tuotealan tarjooma vaikkapa messuille esille yhteisosastolla, hän kannustaa.
Lue lisää: Elintarvikeviennin kasvualusta_SUVI ry:n aineisto
Lue myös: Kelkka-hanke sparraa Kymenlaakson yrityksiä vientimarkkinoille
