Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra korostaa yleisen asevelvollisuuden ja reserviläisyyden merkitystä. Kaakkois-Suomen haasteet tarvitsevat panostusta sekä valtiovallan että EU:n taholta.
– Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi kuin koskaan aiemmin. Mitään loppumista Ukrainan sodassa ei ole nähtävissä, eikä paluuta entiseen maailmanjärjestykseen ole, Jukka Kopra sanoo.
Suomen Puolustusvoimien budjetti vuodelle 2024 on 6,2 miljardia euroa, mikä on 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Puolustusmäärärahat ovat yli kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Hankintakohteena ovat muun muassa uudet hävittäjät. Seuraava iso kehityskohde ovat maavoimien hankinnat.
– Omaa puolustusta on kehitetty vuosikausia, mutta yleisen asevelvollisuuden osalta oli 90-luvulla hilkulla, että oltaisiin lähdetty toisenlaiseen ratkaisuun. Sota Ukrainassa osoittaa, että Suomen jääräpäisyys oli oikea linja, Kopra sanoo.
Yhtenä Suomen vahvuutena Kopra pitää maanpuolustustahtoa.
– Suomalaisten maanpuolustustahto on suuri. Tutkimuksissa on todettu, että jopa 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että maata on puolustettava, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta. Mikään muu maa Euroopassa ei yllä samaan. Esimerkiksi Saksassa sama luku on 17 prosenttia.
Puolustuspoliittiset selonteot työn alla
Suomi haki ja hyväksyttiin huhtikuussa 2023 Naton jäseneksi, ja nyt ajankohtaista on menetelmien ja toimintatapojen käyttöönotto. Eduskunnassa on aloitettu sekä puolustuspoliittisen selonteon että ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelut.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Jukka Kopra hakee puoluerajat ylittäviä ratkaisuja.
– Selonteoissa luodaan tilannekuva ja asetetaan yli vaalikausien kantavat, 8-10 vuoden tähtäimellä olevat strategiset tavoitteet. Toivon, että selonteot tehdään mahdollisimman suuren konsensuksen vallitessa, jotta mahdollisimman moni puolue pystyy ne hyväksymään.
Puolustuspoliittisessa selonteossa otetaan kantaa, miten Nato-jäsenyys implementoidaan.
– Kuvainnollisesti valmistelua voisi kuvata, että töpselit on laitettu seinään, nyt niistä pitää saada virtaa.
Puolustuspoliittisessa selonteossa määritetään myös, miten Suomi antaa joukkoja Naton käyttöön mahdollisen artikla viiden aktivoituessa.
– Tällaisessa Nato-operaatiossa tarvitaan tuhansia miehiä ja paljon kalustoa. Reserviläisparadigmaa pitää muuttaa niin, että joukot muodostuisivat sekä reserviläisistä että Puolustusvoimien vakinaisesta henkilöstöstä. Itse näen niin, että reserviläiset tekisivät esimerkiksi määräaikaisen sopimuksen, jossa määritellään heidän velvoitteensa ja tästä heidän tulee luonnollisesti saada kohtuullinen korvaus.
Kopra korostaa, että keskustelua reserviläisten panoksesta tarvitaan, ja erityisesti uutta ajattelua tämän suhteen.
– Tulee pohtia erilaisia tilanteita, joihin meillä on mahdollisuus joutua. Jos uhka on esimerkiksi Baltiassa, niin kohdistuuko silloin uhka myös Suomeen.
– Meidän pitää ratkaista, millä tavalla osallistumme rauhan aikana Nato-operaatioihin. Virossa on brittisotilaita pysyvässä valmiudessa. Tulisiko Suomenkin lähettää sinne tällainen osasto vai tähdätä siihen, että Suomeen tulisi tällaisia osastoja? Itse olen taipuvainen jälkimmäiseen vaihtoehtoon. On parempi vaihtoehto lisätä joukkoja kuin liikutella samoja määriä itärajalla pohjois-eteläsuunnassa.
– Yksi haaste ja samalla Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma mahdollisuus on, että Nato-rakenteet vaativat henkilökuntaa. Ensi tilassa tarvitaan noin 100 sotilasta ja heitä ei voi ottaa Puolustusvoimien nykyhenkilöstöstä, joten upseeriston kokonaismäärään tarvitaan lisäystä aika nopeastikin.
Kopra korostaa, että Pohjoismaiden keskinäinen yhteistyö, DCA-sopimus ja muut kansainväliset yhteistyömallit ovat edelleen merkittäviä Suomen kannalta.
– Ne tulevat säilymään jatkossakin, eikä niiden arvo katoa. Ne tukevat meidän turvallisuuttamme, esimerkiksi Suomen ja Ruotsin päivittäistä operatiivista yhteistoimintaa.
Kopra korostaa yleisen asevelvollisuuden merkitystä
– Asevelvollisuus ja reserviläisyys pitää säilyttää. Tämän puoli vuotta, minkä olen ollut puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, olen kiertänyt eri maita tapaamassa Naton poliittisen päätöksenteon jäseniä, valiokuntien jäseniä ja sotilaita. Matkoista on tullut varmuus ja se oppi, että me olemme hoitaneet omat asiamme mallikkaasti. Meitä arvostetaan. Saksassa ja Ruotsissa he pitävät kokonaisturvallisuusmalliamme esikuvana ja kysyvät, miten sen oikein olemme tehneet. Olen tullut siihen tulokseen, että ehkä tällainen vähän jähmeämpi turvallisuuspolitiikka sopii tällaiseen aikaan, erityisesti meille suomalaisille.
– Vahvin viestini on, että oma puolustus on pidettävä kunnossa itse kuten tähänkin asti.
Kaakkois-Suomen tilanne on haastava
Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajana Jukka Kopra tuntee alueen ongelmat hyvin.
– Kaakon kulman tilanne on haastava ja juuri nyt hankala. Yksi toimintaelementtimme eli rajakauppa ja turismi puuttuvat, onneksi on paljon muuta. Alueemme poliitikkojen on saatava hallitus ymmärtämään, että meillä on hyvää toimintaa, mutta tarvitaan buustausta. Se on omassa toiminnassani nyt keskeistä, ja toki alueen muut edustajat tekevät samaa työtä.
Paljon puhuttu asia Kaakkois-Suomessa on ollut Länsi-Suomeen valuvat investoinnit ja erityisesti tuulienergia, jonka rakentaminen on turvallisuussyistä kaakossa estynyt.
– Kyseessä on muna-kana-ilmiö eli kun Kaakkoon ei ole tekeillä energiainvestointeja, niin Fingrid ei kehitä sähkönsiirtoverkkoa ja sama toisinpäin. Olen puhunut pääministerille, että voisiko sähköverkon kapasiteetin nostoon ottaa aluekehityksellisen näkökulman. Luotaisiin tänne sähkönsiirtoinfraa, ja sitä kautta saataisiin töitä ja lisää elinvoimaa.
– Puolustusvoimat ymmärtävät tuulienergian merkityksen alueelle ja elinkeinoelämälle, ja ratkaisua haetaan, mutta sitä joudutaan odottamaan. Työryhmä aloitti alkuvuodesta ja saamme kevään aikana vastauksia. Odotan, että saataisiin hankkeita eteenpäin.
Etelä-Kymenlaaksoon suunniteltuja akkuteollisuuden hankkeita Kopra pitää hienona osoituksena Kaakon vetovoimasta.
– Kiinalaiset ovat nähneet tämän alueen investointien arvoiseksi. En olisi huolissaan turvallisuusnäkökulmasta, sillä kyse on kuitenkin kaupallisesta hankkeesta, jolla ei ole poliittisia kytköksiä. Myös tuotteiden markkinat on eurooppalaiset.
Valtatie 15 osalta Kopra kannustaa kaikkien Kymenlaakson toimijoiden vievän viestiä hallitukselle kevään kehysriiheen.
– Military mobility -näkökulma infrarakentamisessa on noussut Euroopassa tärkeäksi. Sen tarkoitus on huomioida väylien kuntoa puolustuksellisista näkökohdista ja huoltovarmuuden kannalta.
– Nato-näkökulmasta tulisi huomioida, että täällä itärajalla on teiden ja siltojen kunnostustarpeita ja jos joudutaan ääritilanteeseen, niin täällä puolustetaan koko Eurooppaa. EU:n mekanismit on luotu hyviä aikoja varten. Nyt kun olosuhteet ovat erilaiset, niin olisi tärkeää, että EU:ssa tarkasteltaisiin reuna-alueiden elinvoimaa tästä näkökulmasta. Mielestäni näihin infrahankkeisiin tulisi myöntää EU-rahoitusta. Kaakkois-Suomessa tehdään työtä koko EU:n puolesta, Kopra painottaa.
Jukka Kopra puhui Kymenlaakson kauppakamarin järjestämässä Vaikuttajafoorumissa Kouvolassa 17.1.2024.